|
Historia: Vuosisadan vaihteen
molemmin puolin schapendoeseja oli Hollannissa kaikkialla, missä
oli kangasmaata ja lammaslaumoja. Paimenet arvostivat rodun väsymätöntä
työskentelyhalua ja älykkyyttä ja kykyä itsenäiseen työhön. Rotu
kuitenkin katosi lähes kokonaan vuosien 1940 ja 1945 välisenä
aikana. Koira-asiantuntija P.M.C. Toepoelin ja kokeneiden koirankasvattajien
ansiosta schapendoeseja ryhdyttiin uudestaan kasvattamaan. Siitokseen
käytettiin jokaista schapendoesia joka kyettiin löytämään.
Schapendoesin
rotujärjestö Hollannissa perustettiin vuonna 1947 ja Hollannin
Kennelklubi tunnusti rodun väliaikaisesti vuonna 1952. Vuonna
1954 laadittiin rotumääritelmä ja aloitettiin rotukirjan pito.
Rotu hyväksyttiin lopullisesti vuonna 1971, jolloin rotukirja
suljettiin. Viralliset alkukoirat, joista kasvatus lähti uudelleen
käyntiin ovat urokset Noël, Pluis ja Boeloe ja nartut Roetje,
Astra, Lulu ja Tirza.
Yleistä: Schapendoes on
vanha hollantilainen paimenkoirarotu, jonka tehtävänä oli lammaslaumojen
paimennus. Lampaat laidunsivat pääasiallisesti hiljaisilla ja
syrjäisillä alueilla, joten oli tärkeää, että schapendoes oli
hyvin kestävä, liikkuvainen ja nopea. Rodun olennaisiin piirteisiin
kuuluvat älykkyys, kyky työskennellä itsenäisesti ja hypätä ketterästi.
Luonteeltaan schapendoes on valpas ja rohkea, älykäs ja tarkkaavainen.
Se on eloisa, vilkas, energinen ja tottelevainen. Arkuus, hermostuneisuus
ja aggressiivisuus eivät ole tyypillisiä ominaisuuksia. Valitettavasti
näitäkin ominaisuuksia esiintyy joissakin yksilöissä.
Paimenkoiralle ominaisesti schapendoes haluaa, että lauma on kasassa
ja se paimentaa kaikkia perheenjäseniä. Se sopii erittäin hyvin
lapsiperheeseen.
Suomeen ensimmäinen schapendoes tuli Tanskasta vuonna 1989. Koira
oli uros Fagus Funny Fellow, sitä ei ole käytetty jalostukseen.
Ensimmäinen pentue Suomessa syntyi vuonna 1993. Nykyisin rekisteröidään
keskimäärin 60 - 80 schapendoesia vuodessa ja kokonaismäärä
on yli seitsemänsataa. Rekisteröintiennätys on
vuodelta 2007, joilloin rikottiin 100 pennun raja, rekisteröintimäärä
oli 109. Tämä ihastuttava rotu on löytänyt tiensä suomalaisten
sydämiin.
Harrastusmahdollisuudet:
Schapendoes on aktiivinen ja energinen koira, jonka kanssa pitäisi
harrastaa jotain. Reipas ulkoilu päivittäin lisättynä pienellä
aktivoinnilla pitää koiran ja omistajan mielen hyvänä. Sisälläkin
voi harrastaa aktivointileikkejä, kuten tavaroiden ja namipalojen
etsintää.
Schapendoes on koulutuskelpoinen ja tottelevainen paimenkoira,
joten jos omistajalla riittää intoa, niin sen kanssa voi harrastaa
monella eri tavalla. Agility-harrastus (koirien esteratakilpailu)
on saanut suosiota ja muutama koira kilpailee myös tottelevaisuuskokeissa.
Schapendoes sopii myös pelastuskoiratoimintaan (rauniot, jäljestys,
henkilöetsintä). Rodulle on myönnetty PK-oikeudet 1.1.2004
alkaen ja jokunen harrastaja löytyy myös näiden
lajien parista. Schapendoesin alkuperäinen työ on lampaiden paimennus,
mutta harvalla on siihen enää mahdollisuutta.
Koiranäyttelyissä
käy paljon schapendoeseja verrattuna rekisteröintimääriin.
Schapendoesien erikoisnäyttelyssä voi olla yli 50 koiraa
ja suurimmat kansainväliset näyttelyt keräävät
30-40 koiraa.
Turkki: Schapendoes on pitkäkarvainen
paimenkoira. Oikein hoidettuna sen turkki vaikuttaa huolittelemattomalta
ja hoitamattomalta, mitä se ei tietenkään todellisuudessa saa
olla. Oikeanlaatuinen turkki on karheaa ja ei siten takkuunnu
kovin helposti. Yleensä kunnollinen kampaus yhden - kahden viikon
välein riittää pitämään ongelmat poissa. Turkkia ei tarvitse trimmata.
Schapendoes pestään, kun se on likainen. Monille turkkiroduille
tyypillisiä säännöllisiä pesuja kerran viikossa ei tarvita. Päinvastoin
liiallinen pesu pehmentää turkin. Parta ja tassut kannattaa toki
pestä useammin jo oman viihtyisyyden takia.
Kriittinen aika turkinhoidossa on pentuturkin vaihtuminen noin
vuoden ikäisenä. Turkin vaihtuminen saattaa alkaa jo muutaman
kuukauden ikäisenä ja voi kestää kaksivuotiaaksi. Silloin
pennun pehmeä turkki vaatii jopa päivittäisen kampauksen. Hoitamaton
turkki villaantuu ja sitä ei saa selväksi ilman saksia, joita
ei muuten turkinhoidossa tarvita.
Terveys: Schapendoes on
pitkäikäinen koirarotu, ne elävät jopa 12-16-vuotiaiksi. Schapendoes
on periaatteessa terve rotu. Kuten koirissa yleisesti, myös schapendoeseilla
esiintyy joitakin sairauksia ja vikoja. Hammaspuutoksia esiintyy
ja jonkin verran on myös purentavikaa. Kivesvikaa, koukkuhäntää
ja napatyrää on ollut. Rodussa esiintyy silmäsairauksia kuten
pra:ta ja
kataraktaa.
PRA:n kantajan selvittämiseksi on olemassa geenitutkimus.
Hollannissa on ollut muutama munuaisvikainen koira, jolloin koira
on kuollut nuorena. Geenitutkimus vian aiheuttajan löytämiseksi
on käynnissä. Suomen Schapendoes yhdistys suosittelee
kuvauttamaan jalostukseen käytettävien koirien lonkat. Yleisesti
lonkat ovat kunnossa, muutama C- ja D-lonkkainen on löytynyt.
|
